...Koska! Meidän molempien kamerat sanoivat itsensa irti viime viikon puolella. Omani ei tykännyt vissiin kaikesta hiekasta joka joutui koneiston sisälle, ja Nooran oma muuten vaan tilttaa.. Joten - ei kauheasti ainakaan enää kuvia tiedossa näillä näkymin. Eipä täällä silti enää kovin kauaa ollakkaan, kun paluu on jo ensi viikon perjantaina, eli vähän yli viikon päästä! Lähtö on hotellilta aikaisin perjantaina aamuna, ja takaisin Suomen maalla pitäisi olla puolen yön aikoihin, ja Turussa ollaan ehkä hyvällä tuurilla kolmelta yöllä. Joten kyllä, kaikki vaapaehtoiset autolliset saavat tulla hakemaan Turun bussiasemalta tämän nuutuneen pariskunnan kaikkine matkalaukkuineen! Koska ei sitten mitään käryä mistään Turun paikallisbusseista, tuskin siihen aikaan ajavat kovinkaan lähelle kämppiämme. Mutta joo, se on sen ajan murhe, koitetaan pitää ajatukset vielä hetken täällä Italiassa!
Matkatoimisto hommat on sujuneet mitä parhaiten: Oon saanut isoja asiakkaita Suomesta, paljon yhteyksiä ja yhteistyökumppaneita niin Italiasta kuin Suomesta, ja mikä parasta, saan jatkaa toimiston leivissä vielä Suomeenkin palattuani. Jostain pienestä palkastakin on ollut puhetta häh?? No käy :)
Nooran työ sen sijaan ei ole muuttunut mitenkään parempaan tai huonompaan suuntaan siitä asti kun tänne tultiin.. Miten voi ollakkaan että meidät laitettiin näinkin erilaisiin duuneihin töihin?
Meikän breikkipaikka töissä - viereinen leikkipuisto
Tänne on luvattu oikeastaan lähes koko meidän loppu ajaksi aika paskaa säätä, nytkin sataa vettä kuin esterin persiistä. Sitä tulee istua ja kököttää aina sisällä toimistossa tai seistä tönöttää hotellissa tietenkin kun aurinko paistaa tai on edes lämmin. Töistä päästyä, ilta tekeekin jo aina tuloaan. Viikonloppusin tietty on pilvistä tai satanut aina of course. Kyllähän me silti kerran tossa viime lauantaina päästin oikeen naattimaan kuin hylkeet rannalle, kun mittarin lukemat oli varmaan lähemmäs kolmeakymmentä, ja kyllä oli lämmin 8--) Oltiin tätä biitsireissua ennen jopa Riminin markkinoilla, josta ostettiin kaikkea kivaa ja turhaa, ja ei niin turhaa, krääsää ja kaiken maailman rättejä. Tämä kaikki oli tietenkin sen ansiosta, kun pidettiin perjantaina ihan rauhallinen koti-ilta, ollen kämpillä katsoen elokuvaa, joten jaksettiin kerrankin herätäkkin lauantai aamuna ihmisten aikoihin ylös. :)
Viikko sitten sain ihan mahdottoman hienon tilaisuuden käyttööni, kun pääsin työpaikkani pomon kanssa vierailemaan pariin lähellä sijaitsevaan viinitilaan. Italiassa kun kerran ollaan, niin tilaisuuksiin liittyi myös tietty paikallisten tuotteiden valmistuksen selostus ja sen jälkeen niiden maistaminen. Valitettavasti mukaan tarttui myös muutama pullo mukaan ihan extrana..ja ne ovat kaikki lasipulloja, joten kai niistä pitää jotenkin eroon päästä ennen Suomeen tuloa.. No joo, ihan niinkuin niistä nyttenkään enää niin kovasti olis jäljellä =)
Siälä ne rypäleet kasvaa!
Ja siälä ne viinit käy!
Il Divo
Ollaan Nooran kanssa sitten niin lopen kyllästyneitä iän ikuiseen pastaan täällä, joka pursuaa pian niin korvista kuin silmistäkin ulos. En mieti Suomeen paluussa enempää kun yhtä asiaa..... Mamman tekemää hernekeittoa, palaa ruisleipää ja lasi kylmää maitoa. Tai ihan normaalia koulusafkaa, se kaikki mikä maistuu ja näyttää aina samalta, mutta kuitenkin on niin terveellistä ja paljon parempaa kuin ainainen spagetti tomaattisoosin kanssa..! Ehkä tuurilla joltain terveyshyllyltä täältä on löytänyt jotain Wasan näkkileipää, mutta kuka sitten taas maksaa parista korpusta monia ja taas monia euroja? Jos joku niin suomalainen ruoka on kyllä saanut ihan uuden arvon täällä. Eli sitä odotellessa!
Juu ja tota riittää!
Kokkailua, osa 93 837
Niin ja ollaan muuten edelleenkin "melkein julkkiksia" paikallisissa pubeissa ja klubeilla täällä näin Nooran kanssa. Aina sisään astuttuamme joku huutaa mikrofooniin tai muuten kovaan ääneen että sieltä ne suomalaiset taas tulloo! Ehkä Noora ja mä vaan ollaan synnytty tähdiksi? No joo, ehkä Suomeen palatessa sitä taas palataan maan pinnalle. Heha
Nyt koitetaan pitää itsemme vielä hengissä tämä viimeinen viikko, jotta päästäänkin sinne Suomen maalle vielä joskus takaisin. Saattaa olla, että Venetsia ja kaikki muut kaupungit nähtävyyksineen jäi nyt tällä kertaa kokematta (pistetää ihan töiden piikkiin), mutta ainakin itseni puolesta: Tänne vielä palaan, jos en muuta niin ainakin turistina pyörimään muiden kiertolaisten joukossa, Roomassa tai Firenzessä tai jossain muualla. Tai no, saa nähdä jos vaikka tulevana viikonloppuna vielä jonnekin pidemmälle eksytään, jos vaan sää sen sallii. :)
Hyvää viikon jatkoa kaikille, ja nauttikaa te edes hellekeleistä Suomessa! :--D
Salla
