perjantai 30. maaliskuuta 2012

Kohti viikonloppua

Kyl on lämmin! Eilen tosiaan oli lämpimin päivä tähän asti; 22 astetta varjossa. Ei olla ihan tälläsiin lämpötiloihin vielä totuttu, onneksi on vielä reilut 8 viikkoa aikaa paahtaa itseään Italian auringon alla!
Eilisen lämpimän päivän johdosta päätimme suunnata rannalle. Ja nyt on sitten hiekkaa laukut, sänky ja oikeastaan koko kämppä täynnä. Kaikki vapaaehtoiset vaan tänne imuroimaan :)

Rantaleijona

Fisherman's friend

Jäätiin perseistämme kiinni hiekkaan


Syöty on taas ja ihan liikaa. Pizzaa joka päivä (Y) ja eilen uskalsin (traumaattisesta ruokamyrkytys ft. auringonpistos kokemuksestani huolimatta) maistaa italialaista jäätelöä. Ja hyvää oli!
Ainiin, löysimme eilen TAAS uuden halvan viinin: 0,69 € per litra. Mut se niistä viineistä nyt sitten, ehkä.

Salla yökkää



Olimme kuulleet paikallisesta yökerhosta (Rock Island), joka siis sijaitsee rannan tuntumassa, tai no oikeastaan rannassa, laiturien päällä. Meidän piti itseasiassa noiden ruotsalaisten kanssa mennä sinne tänään vähän juhlimaan, mutta kielikurssin opettajamme kertoi paikan olevan kiinni, ja että se avataan vasta huhtikuun puolenvälin tienoilla. Angst. No ei, tänään onkin sen sijaan vuorossa ilta paikallisessa buffet ravintolassa, jossa saa syödä niin paljon kun jaksaa VAIN YHDEN JUOTAVAN HINNALLA? Eli ehkä viidellä eurolla saa vetää ruokaa naamaan niin paljon kuin kerkee, kyllä kelpaa!
Huomenna olisi taas vaihteeksi vuorossa hieman juhlimista. Ruotsalaisten tyttöjen pomo kutsui meidät viettämään iltaa tyttöporukan kanssa. Ja heebo lupasi vissiin vielä tarjota ruuat sun muut. Kylä lähtee ja sillai.

Tänään oli viimeinen italian kielen tunti. Kysyimme italian opettajaltamme (Veronica), mistä viineistä hän pitää ja mitä viinejä hän suosittelisi. Ovelina poikina menimme sitten ostamaan  juuri näitä viinejä ja annoimme ne hänelle kiitokseksi opetuksesta (=lue meidän sietämisestämme)

Io studio


Kävin tänään myös ensimmäistä kertaa tulevalla työpaikallani. Työporukka, tai no uusi tutorini vaikutti erittäin järkyttyneeltä italian kielen osaamattomuudestani. Eli saa nähdä mitä ensi viikolla paikan päällä sitten oikein tapahtuu... Mutta, mutta myöhemmin sitten lisää infoa töistä!

Onks tää se riemukaari?


"Happy" faces after pizza


Nyt sitten nopeesti naamat kuntoon ja juosten bussiin. The buffet is waiting for us!

Noora

keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Ensimmäiset päivät kuvina ja teksteinä

Päivät ovat kuluneet tosi hitaasti täällä, hitaasti, mutta rattoisasti. Jotenkin outoa, onko nyt vasta keskiviikko? On niin paljon tullut tehtyä ja nähtyä näin lyhyessä ajassa. Aamupäivisin olemme lähinnä kierrelleet Riminin kaduilla ja kaupoissa, päivisin olemme olleet kielikurssilla uusien ruotsalaisten frendujemme kanssa. Eilen illalla pienten MESTARIkokkailujen jälkeen vietimmekin hauskaa iltaa heidän kanssaan (häätöä niille odotellessa...). Ja taas saa huomata, että ollaan me kumminkin aika samanlaisia. Kieli nyt on eri, mutta ei se mitään, sillä valistimme ystäviämme hyödyllisimmillä suomalaisilla sanoilla, kuten jumalauta, joka oli muuten heille aivan ylivoimaisen vaikea lausua. Mutta siis nyt (pitäisi) olla hallussa ne yleisimmät sanat mitä Suomessa käytetään. Hyvinhän ne oppi. NOOOOOOT.

Cappuccino 1,30 €


Top Chef


Niin, käytiin myös biitsillä. Ei jumaliste, kyllä oli sitten niiin hianoa hiekkaa ja lämmintä, yhtäkään ihmistä vaan koko rannalla ei näkynyt, lukuun ottamatta jotain lenkkeilijöitä. Olo oli kuin Yyterin dyyneillä!

Mää ny vähä lesoo.

Meri, meri on tullut takaisin!

Me has no feet :(


Niin joo, ja halvin viini on täällä 0,99€. Not bad.

Mutta niin, pitää tosta noiden italialaisten pukeutumisesta vähän puhua. Täällä on oikeasti auringossa +25 astetta, ja ihmiset PITÄVÄT TALVITAKKEJA PÄÄLLÄ?? Ollaan saatu Nooran kanssa aika hämyjä katseita kun ollaan kuljettu tuolla ilman mitään päällystakkia, ja joo, ballerinat ja hameet tai caprit on kanssa ihan pannassa. Täällä on niiden mielestä kylmä. No, mikäs siinä, tänään Riminin markkinoille lähtiessämme laitoimme myös takit päällemme, tuli siinä sitten vähän italialaisempi olo.
Markkinat oli tosi jees. Ne on pari kertaa viikossa, joten emme ostaneet saati sovitelleet vielä mitään, hämmästelimme vain halpoja hintoja ja välttelimme ihmisten jalkojen alle jäämistä. Vaatteita ja kenkiä kahdesta eurosta ylöspäin, ihan kiva.

Hinnat eurosta ylöspäin (Y)


Noora mielipuuhissaan

Jeesus, soita.

Mää ja toi tosa :)

OMNOMNOMNOM



Okei, kolmen päivä saldo siitä, minkä maalaisia Noora ja minä ollaan: venäläisiä (useimmiten), espanjalaisia, saksalaisia. Noora just totes että juu, sekö näyttää espanjalaiselta, jep ehkä varmaan jonkun sokean mielestä. Totta.

Tänään olin ensimmäistä kertaa tulevalla työpaikallanikin (missä mua taas luultiin espanjalaiseksi), ja jossa tulen olemaan töissä seuraavasta viikosta lähtien kahdeksan viikkoa. Paikka vaikutti tosi kivalta, työnkuvasta ei vaan ole mitään tietoa (kysyi vaan että osaanko käyttää Linuxia -.-). Matkaa työpaikalle on ihan vi... tai no, kivasti. Matkatoimisto on lähes San Marinossa asti, mutta ei se mitään, bussit kulkee. Mut tuntien, olen tietenkin aina ajoissa :))) (eli olen opetellut jo valmiiksi pahoittelemaan myöhästymistäni italiaksi). Töitä tulen tekemään kuulemma vain arkipäivisin, mutta toosi pitkään, johonkin viiteen tai puoli kuuteen asti. Mutta joo, kerromme molemmat töistämme enemmän jahka pääsemme aloittamaan ne.

Älä huuta!!


Nyt lähden ulkoiluttamaan tota Nooraa. Talutushihna mukaan. Wish me luck. Ciao!

Salla


maanantai 26. maaliskuuta 2012

Perillä!

12 tunnin matkustamisen jälkeen vihdoinkin perillä!
Helsinki-Vantaan kentän paskan asiakaspalvelun ja ylihinnoiteltujen juotavien jälkeen, Amsterdam (ja erityisesti ice-cold kolmen euron Heineken) tuntui taivaalliselta. Italialaisten kanssa matkustaminen oli suht mielenkiintoinen kokemus, varsinkin lähes ainoana "blondina"... Rooman kenttä oli hienoinen pettymys (saattaa jopa johtua siitä että ehkä hieman eksyimme siellä) ja check-in oltiin tehty äärimmäisen vaikeaksi. Lopulta pääsimme minikopteriimme, joka lennätti meidät Riminiin. Koneesta löytyi meistä iloisesti yllättynyt suomalainen lentoemäntä, joka lupasi esitellä meille Riminiä ja auttaa meitä hädän tullessa. Saimme jopa mukaamme vähän evästä koneesta, vaikka muut matkustajat eivät mehun lisäksi muuta saaneetkaan!

Helsinki-Amsterdam
Amsterdam-Rooma

Muumit

Heineken


Hotellihuoneemme on ihan jees, löytyy parveketta, toimiva keittiö, telkkari ja siisti vessa pisuaareineen. Valittamisen aihetta löytyy näistä sängyistä, tai oikeastaan niiden patjoista... tai no ei näissä taida edes olla edes patjoja.
Herätys meillä oli tähän ensimmäiseen päivään kello 9, mutta heräsimme molemmat jo kello 8 takapihalla olevan kirkon kellojen jäätävään soitantaan. Pitää vissiin joku päivä mennä pyytämään sieltä jotain biisiä, kun ne noin iloisesti siellä kerran soittelee vähän mitä sattuu..


Aloitimme tänään kielikurssin kuuden ruotsalaisen nuoren kanssa. Ryhmärämä ei ymmärrä sanaakaan suomea, mutta me sen sijaan olemme jopa puhuneet heidän kanssaan ruotsia. Tosin välillä hieman huonolla menestyksellä..
Italia itsessään menee ihan kivasti, kieli ei ole yhtään niin vaikeaa kuin olisi ajatellut. Salla nyt ofc osaa sitä, ja mullakin menee ihan kivasti! Huomiseksi pitäisi kirjoittaa itsestään presentaatio englanniksi, joka sitten käännetään paikan päällä italiaksi. Va bene!

Peace out!

Me has no hands :(


Täällä on halpaa. Käytiin juuri hakemassa hieman elintarvikeita tulevaa oleskeluamme varten, tänään ruokalistalla pasta bolognese ja ehkä hieman noita paikallisia viinejä... Tosiaan litra viiniä maksaa 1,29 euroa - ei paha. Mites Suomessa?

Noora

lauantai 24. maaliskuuta 2012

Ciao tutti!

No niin! Terve vaan kaikki. Minä ja Noora, matkailualan tulevat ammattilaiset, ollaan matkaamassa Italian Riminiin työharjoitteluun huomenna 25.3, viimeinkin, monen kuukauden odotuksen jälkeen. Kaikki on vielä aivan vaiheessa: laukut pakkaamatta, kämppä kuin pommin jäljiltä, hiukset tippuu, viime hetken paniikki iskemässä ja kynnet leikkaamatta. Ongelma on aina se sama ja ikuinen, MITÄ IHMETTÄ MÄ PAKKAAN MUKAAN!?! Ikinä ei pitäisi ottaa liikaa tavaraa mukaan, mutta kun jo viikon matkalle onnistuu pakkaamaan koko vuoden vaatteet, niin mites käy nyt yhdeksän viikon matkalle lähdettäessä?

Ideana on siis päivitellä tänne kaikesta kivasta ja hauskoista menoistamme, työstämme ja mitä ikinä tapahtuukaan, ihan vain teidän iloksenne (ja ihan senkin vuoksi että pystymme loppuraportissamme kertomaan mitä tapahtui ja missä).

Joten, huomista odotellessa: Turku -> Helsinki -> Amsterdam -> Rooma -> Rimini. Ilmoitamme myöhemmin kun pääsemme perille (jos). :)

JEE, ARRIVEDERCI JA NÄHDÄÄN TOUKOKUUN LOPUSSA!

Salla